sekava ja huono kertomus kehä kolmosen paremmasta puolesta

Maanantaina matkasin itsekseni Z-junalla Helsinkiin, jossa shoppailin omassa rauhassa mukavissa merkeissä. Aurinko paistoi, ihmiset olivat tyylikkäämpiä kuin kotosalla ja vaatteet oikein maukkaan keväisiä ja kivoja.  Rättejä ja killuttimia tarttui mukaan keskustasta mukavasti, jonka jälkeen Mirva tuli minua vastaan ja matkasimme hänen matalaan majaansa Espoossa.

Tämä on Mirva.

Mirvan ja hänen kämppiksensä luukku oli oikein kotoisa ja Mirva hyvä emäntä, joka oli koko ajan tyrkyttämässä kaikenlaista syötävää. Tosin aika pian minut laitettiin urheilemaan, sillä vuokralaiset ja heidän koulutoverinsa olivat varanneet pari kappaletta sulkapallokenttiä käyttöön maanantai-iltana. Ja minä urheilin. Vapaaehtoisesti. Hyi!

Espoon kämpillä ja huudeilla tuli siis hengattua aika paljon, ja kahden naispuolisen ihmisen lisäksi siellä asusti ihana, sydämeni iäksi vienyt hauva. Sinisilmäinen upea husky, Nemo!

Minäkin olen tuossa upea. Nemo antoi juuri pusun.

Mirva tutustutti minut eilen myös Isoon Omenaan, joten reissu muuttui aika shoppailupainotteiseksi. Söin myös elämäni ensimmäisen bagelin ja tulen syömään sellaisia taatusti toistekin. "Kotona" sitten tuli loilotettua ja räpättyä Singstarin merkeissä pitkästä aikaa ja katsastin Twilightin kolmannen osan - paskaa. Myös kapteeni Jack Sparrowin seikkailut näin ruotsinkielisten tekstitysten kera. Sitten uinahdin Espoon yöhön.

Keskiviikkoaamuna aloin dataamaan ja vetäisin päälleni uuden, ihanan löllötrikoomekon jonka Monkista mukaan nappasin. Vain huomatakseni että sen helmasta löytyi iso reikä. Kirosin tuuriani, mutta iloitsin myös siitä, että olin vielä pääkaupunkiseudulla enkä jo kotona. No, päivällä jätin sitten Mirvalle ja hänen matalalle, mukavalle majalleen hyvästit ja lähdin mekonvaihtoreissulle.

Ja sitten. Tein rätistä reklamaation, myyjä kävi nappaamassa minulle rekistä uuden ryysyn, jonka sulloin muovikassiin ja kipitin ulos Monkista kohti rautatieasemaa. Istuin jälleen kerran vanhassa tutussa Z-junassa, ja ajattelin huvin vuoksi naureskellen katsoa, ettei kai tässä uudessakin mekossa ole reikää. No perkelefgnkj, siinä oli vielä isompi reikä, nimittäin "tyylikäs" halkio selässä. Myyjä oli antanut minulle VÄÄRÄN 666 MEKON. Sama kangas samalla printillä, sama pituus, mutta kaikki muu ihan päin helvettiä. Muun muassa sain tämän rytkyn mukana olkatoppaukset. Hammasta purren pidätin kyyneliä junassa ja tein elämäni historian suurimman ja kirosanapitoisimman facebook-ragen, sillä en viitsinyt alkaa heittelemään ihmisiä vieressäni istuneella ulkomaalaisella miehellä tai kiskoa penkkejä irti lattiasta.

Reissu oli siis kaikinpuolin onnistunut, lukuunottamatta mekko-episodia. Huomenna soitan liikkeeseen ja vaadin reklamaatiota reklamaatiosta, ja vähintäänkin sadantuhannen euron lahjakorttia Monkiin. Nyt loppuu tämä sekava ja huono kertomus, ärtymys tuohon mekkoon alkoi jälleen, ja oma peti kutsuu. Adios!